tiistai 9. lokakuuta 2007

Mönkijällä "hurjastelua"


Tämä kuva täytyi julkaista jossakin!

maanantai 4. kesäkuuta 2007

TEHTÄVÄ 3 vaiheessa

Tässä linkki josta saan tietoa. http://en.wikipedia.org/wiki/Web_2

Sitten tutustun seuraaviin linkkeihin


Kelloseppäkoulun oppilaskunta:
http://groups.yahoo.com/group/kkok/
Mieli Maasta ry:n aktiivit:
http://groups.yahoo.com/group/mmaktiivit/
Vuosien takainen työllisyyskurssi:
http://finance.groups.yahoo.com/group/osaajat/

Tuore tietosanakirjatuotokseni:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Mikromekaanikko
Kotisivut:
http://medlem.spray.se/janelfstrom/


Sain nämä vinkit ja linkit ystävältäni Jannelta. Kiitos hänelle.
Tehtäväni on kesken, mutta kuntänä iltana on opiskelukerta, niin ehkä siellä taas viisastun.

"PALVELUKOKONAISUTEEN LIITTYVÄÄ POHDINTAA"

Ajattelin luoda palvelukokonaisuuden tai jonkin blogin työyhteisöllemme siis osuuskunalle www.oivamedia.fi .

Meillähän on ollut blogi. Tosin en ole ollut sen suurkuluttaja. Jostain syystä se on nyt mennyt sekaisin, siis ei yksin kertaisesti ole toiminut.

Blogin kautta vaihdomme kuulumisia ja sovimme tapaamisista ja sellaisita kokouksista, jotka eivät vaatineet sääntömääristä kutsua.

Sitten oli myös joku Vanilla tms, jota tosin en koskaan käyttänyt. Sieltä käsittääkseni olsi saanut lasktuslomakepohjat ja pyötäkirjaluonnoksia. No ne olivat minulla edellisellä koneellani , mutta erhdyksessä olen pohjat ja luonnokset hävittänyt.

Mutta koska nämä eivät ehkä toimikaan, niin voisimme luoda uuden.

Millaine sensitten pitäisi olla. Ilmeiestikin osittain julkinen, mutta osittain sen pitäisi vaatia kirjautumista.

Googlaamalla etsin web 2.0 palveluita ja löysin ns. yhteisökuvagallerian Petsien - lemmikkieläimet, koirahullu kun olen. Ajattelin, että voisimme käyttä jotain sen tapaista.

Mitä ominaisuuksia tai alueita siinä sitten pitäisi olla.

1. kirjautumista vaativat
- kevät ja syyskokouksien pöytäkirjat
- hallituksen kokoukset
- keskustelublogi, jossa sovittaisiin edelleenkintapaamisista ja muusta selaisesta ja voitaisiin vaihtaa mielipiteitäkin
- osuuskunnan jäsenien yhteystiedot
2. avoimet osiot
- vinkki- + linkkilista, minne mennäpalsta
- juttupaja, kuvapaja, nettisivupaja, siis sellainen jossa voisimme myydä osuuskuntamme tuotteita
- palauteosasto, jonne ulkoppuoliset ja mahdolliset asiakkaat voisivat jättää terveisiä
- jäseneksihakulomake

Se mitä hyötyä tästä voisi olla www-sivuihin verrattuna olisi se, että jokainen jäsen voisi päivittää omia tietojaan, esim. osoitteen muutokset. Kun nyt osoiterekisteri on puheenjohtajalla ja nettisivuja päivittää niistä vastaava henkilö, niin ne eivät aina ole ihan ajan tasalla.

Muitakin etuja ja käyttötarkooituksia varmaan keksin vielä.

Asiasta täytyy keskustella seuraavassa kokouksessa tai tapaamisessa.

Nyt en osaa paljoa tehdä koska jouduin viimekertaisesta opintojaksosta olemaan pois. Mutta opettelen pikkuhiljaa tähänkin maailmaan. Sähköpostit ja nettisivuthan minulle ovatkin jo aika tuttuja.

Mutta miksipä opiskelisi jos kaiken osaisi.

TAITOKUSIN TEHTÄVIÄ


Jatkan tätä taitokurssin harjotustehtävien tekemistä.


Ensimmäiseksi kokeilen kuvan lisäämistä. Se on siis tämä kameli. Lisäsin sen omista tiedostoista. Kuva tuli ennen teksti, koska en vielä oikein hallitse tätä teknikkaa. mutta opin varmaan pikkuhiljaa, ehkä muotoilemaankin tätä juttua.
Nyt talletan ja katson ja seuraavaksi keskityn Taitiursiin kolmos tehtävään


torstai 31. toukokuuta 2007

Vielä reisusta sen verran, että tässä osoitteessa kuvia
http://www.oivamedia.fi/home/paakkonen/emiraattiulkomuseo.html

maanantai 28. toukokuuta 2007

Jatkanpa sitten seuraavasta paivasta. Koska edellinen paiva oli sunnuntai, mutta tuntui maanantailta, niin seuraava paiva, maanantai tuntui tiistailta.

Koska ilmaston vaihtelut olivat koetelleet kuntoa aiheuttaen flunssaa, paatimme pitaa lepopaivan.

Lepopaivan pitaminen olikin viisasta, silla tiistaina olin aivan terve kun lahdimme Suomi-kouluun. Sanna ja Tomikin tulivat Suomi-kouluun. Sen jalkeen meniimme tutustumaan siihen suureen ostoskeskukseen, jossa on pujottelurinne. Ai etta se naytti ihanalta! Mutta emme nyt ruenneet kuitenkaan pujottelemaan. Illalla menimme lahipuistoon ja kulmakuppilaan. Siella joimme sellaiset raidalliset mehut, jollaisesta minulla on nyt valokuvakin.

Keskiviikkona kavimme pyramidin muotoon rakennetussa tavaratalossa joka oli ikaan kuin Egypti. Melkoinen nahtavyys! Soimme siella valipalaa, otin kotoisesti tonnikalasampylaa. Seuraavaksi lahdimme City Deiraan, josta haimme sellaisen lasten peliosaston Dannyn voittokupongeilla palkintolelut. Niita tulikin monta kassillista.

Torstaina aloitimme Lamcyn ostoskeskuksesta, jossa myos piti lunastaaa lastenpelisalin voittokuponkeja. Siella loysin postitoimiston ja sain ostettua postimerkit kortteihini. Istuimme sellaisessa lasten leikkiosaston kahvilassa, sain kortit kirjoitettua ja Danny kavi leikkimassa. Katevaa!

Otimme taksin ja ajoimme kotiin . Ja sitten uima-altaalle. Illalla huvipuistoon, jossa sain valokuvan kamelista. Kamelit ovat aika ihania. Ostin matkamuistoksi puolilitraa kamelin maitoa. Tosin vien kotiin vain sen muovipullon.

Taas perjantai ja takalianen pyhapaiva. Paasin tutustumaan kolmanteen emiraattiin, Fujairahiin. siella kavimme ulkomuseossa, jossa aurinko paahtoi taydelta taivaalta (kuten kaikkealla muuallakin) mutta sitkeana sissina kiersin puolet alueesta ja sain valokuvan mm. ihan oikeasta elavasta nautaelaimesta. Vahan epailen, etta se oli uroslehma. Kavimme Hilton hotellissa ja sain kahlata Persian Lahdessa. (rantatytosta on valokuva). Hiekka poltti varpaita kun juoksi mereen rantahietikon poikki. Paluu matkalla pysahdyimme Al Dhaidin perjantaimarkkinoille. Siella myydaan mattoja, hedelmia, puita juurineen ja kaikkea muutakin pienta ja vahemman pienta.

Perjantain lampotila oli 48 astetta ja auton lampomittari hyytyi kuumasta. Sellaistakin voi tapahtua.

Lauantaina teimme taas ostoksia vahan kauempana olevassa ostoskeskuksessa. Se tuntui kuitenkin sunnuntailta. Sain vihdoinkin postikorttini postitettua. Postilaatikko on punainen. Otin siita valokuvan, vaikka ei se kovin erityinen ollutkaan. Illan vietimme Greek Parkissa. Illat ovat ihania. Lamminta ja ihmeellinen valo. Sita ei osaa kuvailla eika se onnistu valokuvassakaan. Tuoksut ovat myos kiehtovia. Ne varmaan on jokaisen itse koettava.

Sunnuntaina oli Dannyn parturipaiva. Lasten parturituolissa on televisioruutu, josta tulee Tom ja Jerry. Danny sanoi, etta kerran kuussa han saa katsella Tomia ja Jerrya, kun kaydaan parturissa. Parturin viereen oli perustettu uusi kahvila konditpria, jossa nautimme suussulavia leivonnaisia. Iltapaivalla olimme lahipuistossa, jossa minakin keinuin ja pieni intialaistytto katsoi ihmeissaan miksi suuri lansimainen tati menee lasten keinuun.

Nyt on oikeasti maanantai, ensi yona lennamme Pariisin kautta kotiin. Aamulla olemme Pariisissa ja sielta paasen iltapaivalla Helsinkiin. Danny ja Irene jatkavat suoraan Pariisista ja menevat Kuopioon asti.

Nyt tama blogi varmaan on taas valilla mediakasvatuksen taitokurssin blogi. Mutta sitten saatan kirjoittaa tarkempia kuvauksia matkastani omalta koneeltani. Kotona on helpompi kirjoittaa kun on omat nappikset.

sunnuntai 27. toukokuuta 2007

Lauantaina taalla alkaa arki muille kuin ns. valkokaulustyolaisille, tai siis siis toimistovaelle, koululaisille yms. No mehan kuulumme tuohon ryhmaan, joiden viikonloppu jatkuu, tai siis oikeasti Ninni. Lahdimme retkelle naapuri emiraattiin Sharjahiin. Siella kavimme mattokaupassa. Niissa on mattoja joka puolella, lajia ja rullia. Otimme kengat pois kun menimme sinne mattokauppaan, olimme siis paljainjaloin koska taalla emme ole kayttaneet muita kenkia kuin varvassandaaleja. Otin muutamia valokuvia mattokaupasta. Itse asiassa siella oli mattokauppa mattokaupan peraan. Siella meni ihan sokeaksi siita mattojen paljoudesta. Ostin sielta ensimmaisesta matkamusitomattoni - ne kaksi A4 kokoista seinalle ripustetavaa. En edes tingannut vaan maksoin 25 takalaista rahaa matosta. Mielestani se ei ole kallista, ei edes kymmenta euroa yhteensa. Ninni ostikin ihan oikeita lattialle pantavia mattoja, ja osasi tingatakin. Matot saatuamme menimme mehulle ja joimme takalaista ihanaa hedelma mehua. Sitten poistuimme sielta kauppakeskuksesta.

Etsimme paahtavassa helteessa taidemuseota. Ensin loysimme jonkun avoimessa tilassa olevan taidenayttelyn, jonka nimi oli Still Life. Se oli jotain paikallista modernia taidetta. Otin paahteesta huolimatta muutaman kuvan nayttelusta. Muut olisivatkin jo luovuttaneet, mutta Irene oli sitkea sissi ja loysi taidemuseon. Taidemuseo oli tilana miellyttava ja kaunis. Ensimmaisessa kerroksessa oli esilla joku kansainvalinen nykytaiteen nayttely, jonka teemana luonnon tuhoutuminen. Katsoimme nayttelyn. Nayttely ei juuri mitenkaan poikennut vastaavista nayttelyista Suomessa tai Euroopassa. Siis nykytaide on hyvin saman kaltaista jokapaikassa. Ilmeisesti nama molemmat yhdessa muodostivat Sharjah Bienalen. Siihen voi tutustua osoitteessa www.sharahbiennal.org. Ostin museosta Canavas nimisen taidelehden, jossa kirjoituksia islamilaisesta nykytaiteesta. Irenen mukaan siina lehdessa on erittain hyva arkkitehtuuriartikkeli. Tutustun lehteen kotona.

Ajelimme, tai siis tietenkin Ninni ohjasti, takaisin Dubaihin ja kavimme syomassa lahiostoskeskuksen "ateriointi tms. alueella" . Forumin alakerran ravintolat on jotain vastaavaa, mutta taalla on paljon laajemmin maailman keittiot edustettuina. Forumissa kun on tuolit ja poydat korvamerkitty tietylle ravintolalle, niin taalla on laaja alue pyotia ja tuoleja, joista voi vapaasti valita. Ateriansakin voi koota useasta eri myyntikojusta ja jokainen seurueen jasen saa syoda sita mita itse haluaa, siis hakea ruokansa eri "ravintoloista" tai oikeammin myyntikojuista. Katevaa!

Seuraava kohde oli apteekki. Ostin kurkkutabletteja.

Illalla istuimme uima-altaalla. Ninni ja Danny uivat. Mina en uskaltanut kurkkukipuni vuoksi uida vaikka vesi olikin lamminta, mutta kun alle 40 astetta uinnin jalkeen tuntuu niin hirvean kylmalta.

Sunnuntai on sitten kaikille tyopaiva.

Me lahdimme Dubain museoon. Erittain hyvin suunniteltu museo. Multimediaesityksessakaan ei ollut kaytetty mitaan tekstia tai puhetta ja silti siita sai taydellisesti selville kasvun pienesta kalastajakylasta tallaiseksi suureksi kaupungiksi. Hienointa museossa oli tietysti luuranko, joka joi kahvia. "Se on nainen", sanoo Danny.

Museon nayttely on todella hyvin suunniteltu, kun siita innostuu niin meikalainen kuin kuusivuotiaskin. Vaikka kuusivuotias onkin tavallista fiksumpi, ainakin aitinsa mukaan. Ja tietysti Riitta-tadinkin.

Museosta menimme Deira City Centeriin, jossa tapasimme Sannan ja Tomin. Sannan mies Pekka on myos toissa Koneella. Tomi tayttaa joulukuussa 6 vuotta.

Sitten menimme Greek Parkiin lasten tiedepuistoon. Siella oli kivaa kuten Heurekassakin aina.

Jatkuu seuraavassa numerossa